torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivä

Ystävänpäiväleipomuksina pyöräytin tänään uusiin Kultakeramiikan sydänvuokiin tomusokerikuorrutteiset mokkapalakakut. Taikina on mokkapalapohja (resepti Pirkan reseptisivuilta, korvasin puuttuvan vaniljasokerin kanelilla). Toisen kakuista kuorrutin vadelmahillo-tomusokeriseoksella, toiseen laitoin tavallisen tomusokeri-vesikuorrutteen ja sen alle piilotettuna kerros mangotuorejuustoa. Ja tietenkin nonparellikoristus!




Sain mieheltäni kolme pitkää punaista ruusua ja konvehtirasian, ihana yllätys, jota en todellakaan odottanut! Kermikselle tiedoksi, että toinen noista vuokista on muuten sinun ystävänpäivälahjasi. Saat sen viikonloppuna valinnan mukaan uudella kakulla tai ilman :) 

Hyvää ystävänpäivän iltaa kaikille!

maanantai 11. helmikuuta 2013

Ihania hetkiä


Hei!
En tullut kuvanneeksi viikonlopun aikaan yhtä paljon kuin ajattelin. Pitää opetella näppäilemään enemmän kuvia ja tallentamaan hyviä muistoja myös siten. Tässä kuitenkin muutamia otoksia. Viikonloppuun kuului...



...Lukuhetkiä kaikessa rauhassa...


...Tunnelmaa ja kynttilänvaloa...
...Yhdessäoloa...
...Teatterireissu...


...Sekä tietenkin tulppaaneja.

Mukava aloittaa uusi viikko ja palata arkeen hyvän viikonlopun jälkeen!




sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Lukunurkka


Lukeminen on lempiharrastukseni. Olen ollut ahkera kirjastokävijä siitä lähtien, kun opin lukemaan. Ja rakastin sitä, kun minulle luettiin ääneen ennen lukutaidon kehittymistä. Osasin kirjakerhon kirjat ulkoa, ja jos isä yritti jättää sivuja välistä päästäkseen hieman vähemmällä, huomasin heti, että tarinasta puuttuu osa, enkä suostunut lyhennettyyn versioon. Nykyisin käytän edelleen paljon kirjastoa, tosin aikaa lukemiselle on valitettavan rajallisesti, ja useinkin joudun palauttamaan kirjoja ehtimättä avatakaan niitä laina-ajan sisällä. Hankin kirjoja myös ostamalla, vaikka yritänkin pitää kokoelman hallinnassa ja ostaa vain teoksia, joita tulisi varmasti luettua ja joiden tarina kestää useammankin lukukerran. Matkoilla on mukavaa lukea pokkareita, joita onkin meille kertynyt aimo pino. Matka- ja ruokakirjoja on myös mielenkiintoista selailla ja kerätä ideoita uusiin keittiökokeiluihin tai haaveilla kaukaisista kohteista.

Kuvasin muutaman otoksen takkahuoneesta, jossa on lokoisa luku- ja päikkäritunnelma. Kirjakaappi on appiukon tekemä. Kaapin ovet ovat vanhoja ikkunoita, jotka saivat uuden elämän kaapistossa.




Kaunein kirjani on edesmenneen muotisuunnittelijan Alexander McQueenin töistä koottu Savage Beauty, jonka hankin pari vuotta Nykin Metropolitan Museum of Artista. Alexander McQueen on ollut mielestäni yksi maailman huikeimmista lahjakkuuksista ja hänen töistään koottu näyttely oli valtavan kaunis ja vaikuttava elämys. Kirjan kansi on hologrammi, jossa McQueenin kasvot vaihtuvat pääkallon ja kasvokuvan välillä. Widows of Culloden -kokoelman skottiruutuinen mekko olisi ensimmäisenä vaatehankinnoissa, jos saisin lottovoiton...

Dickens ja Dostojevski kuuluvat klassikkolemppareihini, mutta niitä varten täytyy olla omanlaisensa mielentila ja etenkin rauhassa aikaa syventyä, että niiden maailmaan voi uppoutua ja eläytyä. James Joycen Ulysseksen hankin viime syksynä kirjamessuilta, ja se odottanee vielä tovin vuoroaan, ennen kuin edes yritän siitä ottaa selkoa. Haasteita ja haaveita riittää myös kirjamaailmassa rajattomasti.








Lukunurkkana toimii Askosta hankittu valkoinen vuodesohva. Valkoinen sohva oli hankinnassa jo pidempään, ja yritän pitää mäyräkoirani erossa siitä, että se pysyisi edes tovin valkoisena, mutta mamman sohva on tietenkin se kaikkein kiinnostavin paikka talossa, päätellen päällykseen ilmestyneistä mustista karvakasoista. Torkkupeitto on lapsuudenpeittoni, johon on vuosien varrella vaihdettu useampi päällyskangas, viimeksi nyt tätä nurkkausta varten. Suunnittelin vielä tiffany-valaisinta lukulampuksi, mutta en ole ehtinyt sellaista vielä etsiskellä mistään.


Tämä viikonloppu oli täynnä hyvää ruokaa ja rakkaita ihmisiä, vierailimme koko perheellä Whipped Creamin eli Kermiksen luona. Lupsakkaa sunnuntaita!

perjantai 8. helmikuuta 2013

Hengähdystauko kiireeltä

Hyvää perjantaita!

Tämä viikko on mennyt kiirehtiessä paikasta toiseen, enkä ole valitettavasti ehtinyt istahtaa kirjoittelemaan tännekään. Tänään minulla on kuitenkin vapaapäivä ja vaikka sekin menee puuhastellen yhtä ja toista, päätin että tulen kertomaan kuulumiset.

Vaikka onkin ollut kiire, tämä viikko on ollut oikein hyvä. Muun muassa keskiviikkona olin mukana järjestämässä erästä työhyvinvointiseminaaria ja pääsin myös kuuntelemaan puhujia. Veikka Gustafsson kävi kertomassa vuorikiipeilykokemuksistaan ja puhui ryhmätyötaitojen tärkeydestä sekä itsensä voittamisesta. Veikka varmasti tiesi mistä puhui, voin vain kuvitella minkälaisia asioita pyörii päässä kun seisoskelee Himalajan juurella ja ylös pitäisi päästä...
Tapahtuman pääpuhuja oli Tom Pöysti. Hän sai jutuillaan ja imitaatioillaan yleisön nauramaan miltei tauotta koko puolitoistatuntisen esityksensä ajan. Toivon, että naurunremakasta huolimatta porukalle jäi myös jotain muutakin käteen Pöystin puheesta sillä hänen perimmäinen asiansa on minusta aihe, josta olisi syytä pitää enemmänkin polemiikkia. Pöysti nimittäin puhui itsetunnosta, etenkin suomalaisesta sellaisesta. Meillä kun on tapana vähätellä itseä hanakasti ja olla usein kateellinen toisille. Olisi tärkeää opetella nostamaan sitä omaa häntää ja nauttimaan siitä mitä itsellä on. Asia jäi mieleeni kytemään ja halusin kirjoittaa nuo asiat ylös tännekin jotta muistan ne vastaisuudessakin.

Asiasta kolmanteen: tänään saamme vieraiksemme tänne Jyväskylään minun vanhempani ja Cherryn. Kohta alan laittaa paikkoja kuntoon ja tietenkin valmistamaan herkkuja illaksi. Aloitin puuhapäiväni superaamiaisella:
Pari kuppia kahvia, banaanien alle piilotettu puuroannos sekä appelsiini. Ne ovatkin tähän aikaan vuodesta hurjan hyviä ja makeita! (Koristepallon päätin säästää seuraavalle aterialle.) Taustalla kuvassa häämöttää myös talviaamujeni pelastus: kirkasvalolamppu. Siitä saa energiaa ja valoa vuoden pimeimpään aikaan. Olisin halunnut laittaa kuvitukseksi tähän postaukseen myös näkymiä aamiaishuoneeni ikkunasta, mutta siellä on niin harmaa päivä että päätin jättää kuvien ottamisen johonkin aurinkoiseen aamuun.
Nyt otan imurin käteeni ja alan siivoamaan! Palaan varmasti päivittämään tunnelmia viikonlopun mittaan.

maanantai 4. helmikuuta 2013

Viihdettä iltoihin

Heipä hei, hyvää iltaa!
Sehän tiedetään, että maanantai on aina vähän inha päivä. Siksipä haluan kertoa vinkin josta saa viihdykettä tähän ja muihinkin iltoihin.
Nimittäin, olemme meidän Jyväskylän tiimin kanssa katsoneet The Wire-nimistä sarjaa ja saaneet myös Cherryn poppoon innostumaan siitä. Kaikki ihmiset kenen kanssa sarjasta on tullut puhetta ja jotka ovat katsoneet sitä, ovat sanoneet että se on yksi kaikkien aikojen parhaista televisiosarjoista. Allekirjoitan tämän täysin.
The Wire kertoo viidellä tuotantokaudellaan Baltimoren kaupungin asukkaista ja elämästä siellä. Kukin tuottis näyttää kaupungin hieman eri näkökulmasta; poliisien, huumejengien, kaupunginhallituksen ja niin edelleen. Kaikki kansanosat nivoutuvat yhteen tavalla tai toisella.

Alkuun kun sarjaa katsoo, tuntuu ettei siitä meinaa saada otetta. Joka hetkeen pitää keskittyä täysillä, ja hahmojen käyttämät vahvat slangit suorastaan häiritsevät. Mutta kun tapahtumista saa kiinni, huomaa olevansa aivan koukussa ja katsovansa jakson toisensa perään - niin kuin aina parhaiden tv-sarjojen kanssa pitää tehdäkin. Me olemme parhaillaan menossa kolmannessa tuotantokaudessa, J jo toisella kierroksella. Minä jaksan ihmetellä paitsi tuntemattomampien näyttelijöiden huikeita roolisuorituksia, myös sitä työmäärää mikä täytyy olla takana kun he ovat opetelleet puhumaan aitoa katujen slangia.
Sarja taitaakin parhaillaan pyöriä jossain Ylen myöhäisillassa harmillisen huonolla katselupaikalla. Täytyy kyllä myöntää, ettei perheen pienimpien kannatakaan katsoa sitä. Suosittelen siitä huolimatta sarjaa täysillä kaikille varttuneemmille off-Hollywood -viihteen ystäville!
P.S. Tunnistaako joku tervehdyksestäni erään toisen vanhanajan huippusarjan?

lauantai 2. helmikuuta 2013

Karkkipäivä

Lauantai on lasten ja lastenmielisten lempipäivä, koska silloin saa karkkia! Olemme J:n kanssa sopineet että kerran viikossa syödään karkkia, ja tottahan nyt lauantai on oiva karkkipäivä. Tällaiselta näyttää meidän olohuoneen pöydällä tänään:
Päästään maistamaan legendaarisia Merkkareita! Minun oli myös pakko napata kaupasta mukaan Milkan uusi Choco&Popcorn-suklaalevy, koska onhan sitä nyt maistettava kun joku on keksinyt yhdistää nuo kaksi asiaa. Kuin hajuvesi ja lihapullat..? Lisäksi J on valikoinut itselleen pussillisen irttareita. Kylläpä nyt kelpaa odotella illan Putousta!

perjantai 1. helmikuuta 2013

Perjantai!

Luvassa vapaa viikonloppu. Lekottelua, ulkoilua ja sopivasti aikaa olla keittiössä loihtimassa herkkuja. Haaveilen pitkään nukkumisesta, heräämisestä ilman herätyskelloa, pitkästä aamiaistuokiosta, hiihtolenkistä, parin tarpeellisen hankinnan shoppailemisesta, paikkojen järjestelystä, takkatulen ääressä lukemisesta, myöhään valvomisesta, elokuvaillasta sohvalla ja monesta muusta ihanasta vapaa-ajan puuhasta. Yleensä viikonloppu ei millään riitä kaikkeen, mistä viikolla haaveilee, mutta ainahan vapaasta nauttii kyllä täysillä ilman ohjelman mukaista toteutumista.

Perjantai-illan ateria oli tänään salaattiannokset ja juustokuorrutteiset uunimakkarat. Balsamico ja Ikean (!) sinappi olivat makoisia höysteitä.




Kävin kukkakaupasta tulppaanikimpun, siitä tuli kaunis vihreän koristeen kera. Hyvää viikonloppua kaikille!